perjantai 20. marraskuuta 2015

Ensimmäiset viikot vauvan kanssa

Blogi on elänyt hiljaiseloa syystä nimeltä vauva. Suloinen pikkuinen on melkoinen sylikissa, eikä ylimääräistä aikaa turhille hömpötyksille kuten blogin kirjoittamiselle juuri siunaannu. Tänäänkin laitoin tunnollisesti tiskit ja pyykit ennen koneelle istahtamista. Vauva on uinunut puolitoista tuntia vaunuissa parvekkeella, mikä on tässä huushollissa todella harvinaista. Vauvan hyväntahtoisuus vaihtelee päivittäin: toisina päivinä nukutaan ihan yksikseen pitkät päiväunet, toisina taas ei suostutua päikkäreille edes äidin ja tissin kera. Vaunuissa sentään nukkuu aikansa, ainakin kun jaksaa heijata.

Yllättävän ihanaa tämä vauva-arki on kuitenkin ollut! Vauva on erittäin rakastettava ja hurmaava. Esikoinenkin tykkää hänestä valtavasti, ja onneksi harmitukset kohdistuvat meihin vanhempiin, ei pikkusiskoon. Vauva on solahtanut arkeemme yllättävänkin helposti, kuin olisi kuulunut perheeseen pidemmänkin aikaa. Hoitorutiinit tulevat selkärangasta ja imetys on sujunut hienosti. Maitoa tulee juuri sopivasti ja pikkuinenkin vaikuttaa ihan tyytyväiseltä, mitä nyt toisen rinnan suihkuaminen ja toisesta hänen makuunsa liian hitaasti tuleva maito välillä harmittavat.

Univaje on ehkä se pahin uhka onnellisuudelle tässä vaiheessa. Välillä yöunet jäävät lyhyiksi eikä päiväuniakaan oikein saa otettua. Pelastuksia ovat olleet tunnin mittainen Pikku Kakkonen, jonka aikana saa usein jonkin verran unta vauvan kanssa esikoisen istuessa liimattuna tuolissaan. Olen muutenkin mennyt helpoimman kautta, ja ottanut esimerkiksi vauvan sänkyyn nukkumaan viereeni yösyöttöjä helpottamaan. Mies on ihan omasta tahdostaan siirtynyt esikoisen huoneeseen vierassänkyyn nukkumaan. Toimii kaikille näin parhaiten! Hieman kyllä jo odotan, että saisin aikuistakin uniseuraa jo pian...

Vauva on pyörinyt menossa mukana aktiivisesti. Myös akateeminen aivopesu on aloitettu pienestä pitäen, ja pikkuinen oli tällä viikolla mukanani tutkijaseminaarissa narratiivisesta haastattelusta kuulemassa. Mitään työjuttuja en ole kyllä ehtinytkään miettiä äitiyslomalla, mutta ehkä sitten muutaman kuukauden päästä, kun vauvallakin alkaa jo olla rytmiä ja pidempiä unijaksoja (toivon mukaan...). Haamuminäni oli kyllä eilen Kasvatustieteen päivillä Vaasassa pitämässä esitelmää kesällä tehdystä tutkimuksesta (kollegat onneksi hoitivat puhumiset tällä kertaa!).

Synnytyksestä palautuminen on sujunut hienosti. Vielä olisi sellaiset 3-4 kg raskauskiloja sulatettavana, mutta ne tuntuvat kyllä häviävän ihan itsestään, jos vain malttaa pysyä herkuista erossa. Liikuntaa olen aloitellut vaunulenkkien merkeissä ja eilen vetäisin ensimmäiset varovaiset jumpat. Ehkä se keskivartalo alkaa sieltä pikku hiljaa taas löytymään ja imetysjumit hartioista poistumaan. Siitä en kyllä viitsi edes kertoa, miten tyhmyyksissäni menin kokeilemaan vanhoja farkkuja jalkoihin... Olisi pitänyt viime kerrasta oppia!

Tällaiset kuulumiset tällä kertaa, ehkäpä ehdin jossain välissä taas päivittelemään ahkerammin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...