keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Ajatuksia vauvakuumeilusta

Toisen lapsen yrittämistä on pian puoli vuotta takana. Yritys alkoi elokussa ja keskenmenon sain varhaisilla viikoilla lokakuussa. Kun annoimme lapsi nro kakkoselle luvan tulla, en arvannutkaan, miten mielen täyttäväksi ja usein stressaavaksi tämä projekti muodostuisikaan. Jatkuvaa itsensä tarkkailua, kiertopäivien laskeskelua, vipinää ja välillä väkisin jyystämistä makuuhuoneen puolella, epäonnistumisen tunteita ja kutkuttavaa jännitystä.

Nyt on taas jännät päivät käsillä, ja tunteet ovat tavanomaisen ristiriitaiset. Välillä tulee todella varma tunne siitä, että nyt ollaan kyllä raskaana, välillä taas uin epätoivon syvissä vesissä, että ei tästä taaskaan tule yhtään mitään. No, ovulaatio ainakin on hyödynnetty ja joitain oiretakin olen taas itselleni keksinyt. Rinnat ovat olleet jo viikon verran kipeät ja ne tuntuvat turvonneilta ja pinkeiltä (samanlainen turpoaminen tapahtui kyllä viime kierrossakin juuri ennen kuin menkat alkoivat). Alavatsalla on jotain tuntemuksia ollut ja olen ollut aavistelevinani samanlaisia repäiseviä kipuja yskiessäni kuin esikoisesta raskautuessani. Nyt muuten tuli mieleeni, että minullahan oli silloinkin tällainen samanlainen kuumeeton flunssa päällä. Närästänytkin on, mitä minulle ei koskaan käy, mutta sen voi ehkä kyllä laittaa Manchegon ahmimisen piikkiin...

Yritän olla realisti ja muistuttelen itseäni siitä, että PMS-oireet ovat usein ikävästi samanlaisia kuin ensimmäiset raskausoireet, ja olen joka kierrossa kehitellyt itselleni jos jonkinlaista oiretta. Kummasti se toivo raskaudesta kuitenkin joka kierron lopussa herää, ja parin päivän päästä saa sitten käydä uittelemassa raskaustestitikkuja. Katsotaan, kuinka käy. Olisin jo mielestäni jonkinlaisia säälipisteitä edes ansainnut...

Hyvää uuttavuotta kaikille!



sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kuusi kuvaa joulusta

Meidän joulumme oli kotoinen, lämpöinen ja leppoisa. Mahat on ahdettu joka päivä täyteen konvehteja ja juustoja, ja kaapit alkavatkin sopivasti tyhjentyä siihen malliin, että voimme suunnata auton nokan kohti mummolaa uudenvuoden viettoon. Olen nauttinut kiireettömyydestä ja myöhään nukkumisesta. Ulos en ole ikävä kyllä päässyt, sillä sitkeä flunssa on vaivannut jo yli viikon ja pahenee aina rasituksessa. En ole kuitenkaan stressannut, vaan käännellyt tuhatsivuisen joulukirjani sivuja samaan tahtiin konvehtirasian kannen kanssa. Tämän joulun ehdoton herkku löytyi kuitenkin juustolautaselta: Manchego-juusto itsetehdyn luomu-mustaherukka-vadelmahillon kanssa. Ikävä kyllä päässyt jo loppumaan.

Pukki kuuli toiveeni ja toi minulle Body Shopista Glazed Apple -tuotteita ja suklaata. 3-vuotiaan paketista löytyi jäätelö-Duploja, Choco-peli, Soiva laulukirja ja keppihevonen, kaikki oikein tykättyjä. Mummolan paketista paljastui ihka oikeat lasten kottikärryt, joiden avulla pääsee mummun kanssa luomaan lantaa tallille. Mahtavaa!










perjantai 26. joulukuuta 2014

Hietakehto

Jouluaattona veimme kynttilän syntymättömien lasten haudalle.







Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

Aleksis Kivi, Sydämen laulu





tiistai 23. joulukuuta 2014

Pirtti on jo pesty...

Tänään onkin puunattu tupaa joulukuntoon ihan urakalla! Lähetin miehen ja lapsen HopLoppiin riekkumaan ja kaivoin itse imuria ja mopinvartta kaapista esiin. Torstaista asti kiusannut perinteinen lomaflunssa hieman hidasti siivoushaluja, mutta puhdasta tuli onneksi kuitenkin. Samalla sain joulupuurot ja sopatkin keiteltyä. Joululeipomukset ovat ikävä kyllä vielä ihan vaiheessa, mutta eiköhän sitä huomenna aamulla ehdi vielä parit keksit ja tortut pyöräyttää ennen kyläilyjä.

Blogi hiljenee nyt joulunviettoon, huomenna saatan vielä sen kauneimman joululaulun tänne linkittää. Rauhallista joulua kaikille!





maanantai 22. joulukuuta 2014

Joulu lapselle

3,5-vuotias alkaa olla jo sen ikäinen, että ensimmäisiä myös vanhemmalla iällä tietoisuuteen palautettavia muistoja aletaan luoda. Joulu on erityistä aikaa, ja toivon lapselle jäävän mieleen paljon ihania muistoja. Itse muistan lapsuuden jouluista malttamattoman odotuksen, hautausmaalla käynnit ja punaiset jouluverhot. Äidin kanssa leivottiin piparit ja joulupullat. Meillä oli joulupukin muotoinen kalenteri seinällä, jonne äiti piilotti vuoropäivin meille pikku yllätyksiä. Kuusen koristelin aina sisarusteni kanssa, muistaakseni aattona.  Isä luki aattona jouluevankeliumin Raamatusta.




Omalle lapselle haluaisin, että joulusta jäisi yhtä kutkuttavia ja lämpimiä muistoja. Olemme valmistelleet yhdessä joulua, käyneet adventtikirkossa, sytytelleet kynttilöitä ja leiponeet pipareita. Huomenna teemme oikein kunnon joulusiivot, joihin pienikin saa osallistua oman huoneensa järjestämällä. Aattona laittaudumme yhdessä näteiksi ja käymme ikkunoista kurkkimassa, joko pukkia näkyisi. Käymme päivällä sukulaisissa ja illaksi tulemme omaan kotiin joulun viettoon ja pukkia odottelemaan. Hautasmaalla saatamme vierailla muualle haudattujen muistomerkillä, onhan se tuossa kävelymatkan päässä. Kynttilän haluaisin käydä sytyttämässä syksyllä menettämämme lapsen muistolle. 







sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joululukemista

Koko syksynä ei ole tullut luettua muuta kuin tieteellisiä artikkeleja, joten jouluna on lupa linnoittautua nojatuoliin ja syventyä hömppäromaanien pariin. Kesälomalla sain aikaiseksi luettua reilu parituhatta sivua kaunokirjallisuutta, ja nytkin minulla on muutama romaani kirjastosta noudettuna ja lukijaansa odottamassa. Tykkään erityisesti historiallisista romaaneista, ja olen lukenut kaikenlaista Tsingis Kaanin ja Caesarin fiktiivisistä elämäkerroista Jane Austen -tyyppisiin romanttisiin tarinoihin. Kaikenlainen ihmissuhdedraama vetoaa myös naiselliseen puoleeni. Viime vuosien parhaimmistoa ovat tainneet kirjojen osalta olla vuoden parhaimmistoa ovat tainneet olla seuraavat teokset (jos joku vaikka tarttuisi kirjavinkkiin):

Kate Mosse: Labyrintti ja Krypta (historiallista seikkailua ripauksella taikuutta)
Ken Follet: Taivaan pilarit ja Maailma vailla loppua (historiallisia keskiaikaan sijoittuvia eepoksia)
Kim Edwards: Muisto tyttärestäni (koskettava tarina kehitysvammaisesta tyttärestä, joka on salattu äidiltä syntymästä lähtien)
Elizabeth Noble: koko tuotannon hömppöromaanit naisten elämästä ja ystävyydestä :)

Tällä hetkellä yöpöydällä makaa Ken Folletin toinen historiallinen tiiliskivi, Kun suuret sortuvat. Taidanpa avata konvehtirasian ja siirtyä nauttimaan!

Ja vielä päivän joululaulu:




lauantai 20. joulukuuta 2014

20.12.

Joulufiiliksissä ollaan! Tänään tungimme perheemme ihmispaljouden joukkoon Citymarkettiin, josta ladottiin kärryihin joululeipomuksiin suklaata, pöytään juustoja ja ikkunoihin vielä parit jouluvat (-40 %, jee!). En kyllä tiedä, miten kauan ne juustot tuolla jääkaapissa säilyvät, on meinaan sellainen juustonhimo meikäläisellä, että. Seuraavien päivien kuviot ovat myös selvillä. Huomenna käydään koirapuistossa ja Koiramäen joulussa ja maanantaina vietän reippaan joulusiivouspäivän miehen ja lapsen seikkaillessa HopLopissa. Tiistaina varmaan leivotaan ja keskiviikkona onkin aaton perinteiset kuviot edessä. Rentouttavaa viikonloppua kaikille! 






perjantai 19. joulukuuta 2014

Viimeinen työpäivä

Se oli sitten viimeinen työpäivä tämän vuoden puolella! Vietin koko päivä naputellen kuumeisesti viimeisiä raportteja ja siivoillen työpöytää. Työkavereiden kanssa käytiin toistaiseksi viimeistä kertaa lounastamassa ja hieman haikeissa tunnelmissa keskusteltiin monen kanssa. Vieläkään ei siis ole ratkennut, saako projektimme jatkorahoitusta vai ei. Ikävää on jättää mukava työyhteisö, mutta väitöskirjaprojektin yhteydessä tulen varmasti olemaan vielä porukan kanssa tekemisissä. Tänäänkin juttelimme väitöskirjastani erään professorin kanssa, ja hän kehui aihettani erinomaiseksi, mikä ilahdutti valtavasti! Näemmä yksi ensi vuoden strategisen tutkimuksen teemoista liittyy myös tasa-arvoon ja eriarvoisuuden vähentämiseen, joten ajankohtaisten asioiden äärellä taidan olla oman tutkimukseni kanssa.





Yritän olla stressaamatta työtilannetta ja viettää joululoman rentoutuen. On ihanaa, kun lapsen saa taas ajoissa nukkumaan kotona vallitsevan päiväunettomuuden myötä ja iltaisin jää aikaa vähän muuhunkin kuin lastenhuoneen sängyn vierellä päivystämiseen. Huhhuh, vaikea kuvitella, että sitä todella ollaan lomalla seuraavat kaksi viikkoa!




Nyt alkaisi olla taas ajankohtainen aika myös vauvantekopuuhiin, ja ne eivät onneksi stressaa. Elämä on juuri nyt niin avoimessa tilassa, että kaikki otetaan vastaan, mitä eteen tulee! Toivottavasti paljon positiivista ja jännittävää :) Jännittävissä tunnelmissa tämäkin kappale:





torstai 18. joulukuuta 2014

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Itse en ole mikään perinteisen jouluruuan ystävä. Laatikot eivät uppoa, puhumattamaan rosollista tai sienisalaateista. Kinkku maistuu, kunhan se on tarpeeksi mureaksi ja ylikypsäksi paistettu. Keskiaikaisia jouluruokaperinteitä voisi mielestäni jo uudistaa ja tuoda joulupöytään hieman modernimpia jouluherkkuja. Syön mielelläni jouluna vaikkapa paistettua lohta jonkun hyvän vihersalaatin kanssa. Itsetehtyä italiansalaattia olen myös välillä tehnyt. Aattona voi leipaista jotain hyvää joululeipää ja juustolautanenkin meiltä usein löytyy. Miehelleni maistuvat kuitenkin ne perinteisestkin jouluherkut, joita mummoloissa on aina tarjolla. Ihan omaa joulua emme ole halunneet vielä keskenämme viettää, vaan on ollut mukava viettää joulua jomman kumman vanhempien kotona isomman suvun kesken juhlien.

Tällä hetkellä minulla on hakusessa herkkureseptejä jouluksi. Rocky roadia tehdään varmasti, pipareita täytyy vielä leipoa ja muutama torttukin pyöräyttää. Jotain fudgeagin tekisi mieleni tehdä, ja jossain näin itsetehdyn hopeatoffeen reseptin. Tänään käväisin kirjastossa hakemassa muutaman historiallisen romaanin joululomalukemiseksi, ja huomenna vietetään viimeistä työpäivää. Sitten ei muuta, kun joululoman viettoon ja jouluherkkujen valmisteluun! Onko kenelläkään vinkata jotain tämän joulun must-herkkua?







keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Joulukiirettä?

Pariksi päiväksi on tainnut jäädä blogi ja joulukalenteri päivittämättä. Ohjelmaa tuntuu olevan ihan hirveästi ja päivät vain huristavat ohi. Lapseltakin oli jäänyt joulukalenterikin avaamatta varmaan viideltä päivältä. Tänään sitten korjailtiin tilannetta.

Vaikka kiirettä pukkaa, on alkaa sydämeen hiipiä joulun rauha. Töitä on jäljellä vaivaiset kaksi päivää, joiden aikana kirjoittelen hankkeen viimeiset raportit ja siivoilen työhuonetta. Ensi vuoden työtilanne on vieläkin ihan auki, mutta olen päässyt yli stressaamisesta. Ainakin keikkahommia nykyisessä työpaikassa on ensi vuodelle tiedossa, jos ei muuta. Joululomalla aion kuitenkin vain rentoutua ja katsoa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Huomenna käväistään kirjastossa hakemassa joululukemiset, ja viikonloppuna tehdään viimeiset jouluostokset. Lapselle täytynee hankkia joku joulun alkuperää selittävä kirja, hän nimittäin jutteli tänään ruokapöydässä, että kaikkein mahtavin Jeesus vastasyntyi vasta tammikuussa. :)





lauantai 13. joulukuuta 2014

13.12.

Oi mikä päivä! Olen ollut kotona ihan yksin. Aamulla heräilin koiria lenkittämään ihanaan siniseen talven ihmemaahan. Karvaturritkin menivät ihan sekaisin lumesta, ja lähdettiin hetkeksi metsään juoksentelemaan. Miten ihanaa olikaan, kun ei tarvinnut pestä koiria lenkin jälkeen!




Käväisin myös töissä tekemässä vähän tiedonhakua tutkimussuunnitelmaa varten. Taustateoriaa on jo lähemmäs parikymmentä artikkelia ja saman verran kirjoja odottelee pinossa pöydällä, mutta paperille tuntuu vaikealta saada ajatuksia siirtymään. Pitäisi varmaan ottaa palanen kerrallaan ja alkaa vain kirjoittaa jostain asiasta. Jospa sitten joululomalla saisi kunnon kirjoitusvaihteen päälle.

Vielä päivän joululaulut:





perjantai 12. joulukuuta 2014

12.12.

Jihuu, olen yksin kotona! Kaksi päivää! Ei muuta sanottavaa tällä kertaa :)





torstai 11. joulukuuta 2014

11.12.

Huhhuh. Masu on täynnä tapaksia ja pari lasia sangriaakin tuli kumottua. Puhumattakaan niistä churroista suklaakastikkeen kera... Vietimme siis tyttöjen iltaa ihanan äitiporukan kera. On se vaan äideille luksusta ruokailla rauhassa ilman, että kukaan sanoo että yäk en tykkää, kaataa lasinsa tai vetää herneen nenään väärin paloitellusta omenasta. Itse pääsen nauttimaan tästä töistä päivittäin, mutta voin kuvitella, että kotiäidille tekee hyvää! Olen porukasta ainut, jolla ei ole vielä toista lasta, mutta en onneksi ainut keskenmenon kokenut, joten yhdessä voidaan jakaa ilot ja surut.




Nyt kirjoittelen vielä viimeiset osoitteet joulukortteihin ja painun sitten pehkuihin keräämään voimia viikonloppuun. Minulla on välillä maailman ihanin mies, joka tänäkin viikonloppuna ottaa lapsen mukaansa ja lähtee pariksi yöksi mummolaan, että saan itse keskittyä tutkimussuunnitelman työstämiseen. Ihan mahtavaa!

Päivän joululaulu (aivan ihana):







keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Voikriisi

Espoossa kohistaan voista. Hesarin artikkelin mukaan joukko espoolaisia vanhempia on noussut barrikadeille taistelemaan lastensa oikeudesta saada margariinin sijaan päiväkodissa voita leivän päälle (mieluiten luomua). Vanhemmat toivovat myös rasvaisempaa maitoa, enemmän kasviksia sekä sokerin ja vaalean leivän vähentämistä. Hienoja tavoitteita minustakin! Toisaalta tekee mieli kysyä, onko jokin pielessä, jos vanhemmat suhtautuvat niin neuroottisesti lastensa ruokailuun, että päiväkotiin pitäisi saada tuoda omat eväät?

Nykyään tiedostavia ruokailijoita löytyy todella paljon. Ravinnosta hankitaan itsenäisesti tietoa eri lähteistä ja asetutaan helposti vastustamaan suomalaisia asiantuntijoitakin ravintosuositusten suhteen. Paniikki ruokailun suhteen tuntuu kiihtyvän, ja keskenään ristiriitaista tietoa on saatavilla eri lähteistä. Jokaisesta on tullut asiantuntija, joka osaa itse määritellä sen oikean ruokavalion.

Itse suhtaudun ruokailuun melko rennosti. Tykkään, että ruuan täytyy olla hyvän makuista, nälän poissa pitävää ja monipuolista. Käytän huoletta kermaa ja voita, syön viikonloppuisin sokeria leivonnaisissa ja karkeissa mutta pyrin myös pitämään arkiruokailun suhteellisen terveellisenä ja syömään lautasmallin mukaisesti. Aina ei onnistu, mutta 80% ruokailustani on varmasti ihan terveellistä perusruokaa. Milloin ruokaan oikein alettiin suhtautua niin neuroottisesti? Tarvitseeko ihminen itselleen väkisin jotain kontrolloitavaa? Minä tykkään hyvästä ruuasta, ja mielestäni ruoka on yksi elämän suurimpia nautintoja. Nautin siitä siis hyvillä mielin, kohtuudella.

Tässä päivän joululaulu:





tiistai 9. joulukuuta 2014

Hyvä glögi, parempi mieli

Pettymyksistä on taas selvitty, ja on aika nostaa nokka pystyyn ja keskittyä välillä iloisiinkin asioihin. Tietysti harmittaa, ettei lasta meille vielä suotu, mutta uskon senkin ajan vielä koittavan. Pikku hiljaa on alkanut hiipiä joulu sydämeen, ja odotan ilolla tulevaa joululomaa. Perjantaina menen työhaastatteluun "hätävaratyöpaikkaani", ja toivon saavani sen verran tunteja, että pysyy juusto leivän päällä itsellä säilyy mielenterveys. Toisaalta tuntuu ihan kivalta tehdä välillä toisenlaisia hommia.




Joulukuussa on ollut ihanaa sytytellä iltaisin kynttilöitä, juoda glögiä ja natustaa pipareita (täytyy ehkä leipoa uusi satsi ensi viikolla). Löysin jostain kaapin perukoilta vanhan Blossa-pullon, joka on jäänyt käyttämättä. Ei ehkä oikein ollut ihan minun makuuni, vaan kyllä se perinteinen Marlin glögi on parasta. Päivän joululaulu tässä:





maanantai 8. joulukuuta 2014

8.12.

Tänään vaan päivän joululaulu. Menkat alkoivat yllättäen jo eilen, en odottanut niitä ennen kuin vasta keskiviikkona. Eipä juuri muuta sanottavaa tällä hetkellä. Kohta puoli vuotta raskautumisyritystä / raskaana pysymisen yrittämistä takana.





sunnuntai 7. joulukuuta 2014

7.12.

Tänäänpä ei juuri mitään uutta auringon alla. Aamulla tehty raskaustesti oli edelleen negatiivinen, kuukautisten pitäisi alkaa viimeistään kolmen päivän kuluttua. Olin eilen jo miltei varma, että testi voisi olla plussa, kun rinnat kipeytyivät iltaa kohti todella voimakkaasti. Kyllä se yksi viiva testissä vaan aina vetää mielen matalaksi. No, onhan tässä vielä ehkä pieni mahdollisuus, että se toinenkin viiva jostain siihen testiin tupsahtaisi. Odotellaan vielä muutama päivä.

Käväisin tänään illalla jouluostoksilla, ja onnistuin törmäämään kaupungilla peräti kolmeen tuttavaan. Menin myös ostamaan itselleni ennakkojoululahjan: Body Shopissa oli kausituoksuna Glazed Apple -niminen ihanan raikas tuoksu, josta nappasin itselleni mukaan Eau de Toiletten. Pari muuta saman sarjan tuotetta pääsi myös pukinkonttiin. Lapselle ostin lahjaksi pitkään harkinnassa olleen Soili Perkiön Soivan laulukirjan. 70 % joululahjoista hankittuna...

Päivän joululauluksi valitsin kauniin ja ainakin minulla kylmiä väreitä nostattavan version satoja vuosia vanhasta hymnistä O come, O come Emmanuel.




Ai niin, pipareitakin leivottiin.

lauantai 6. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivänä

Eilisen juhlista selvitty hengissä! Lähdimme suoraan päiväjuhlasta valmistautumaan työkaverini kotiin, ja väkertelin siellä hiukset kuntoon ja räpsyttimet silmiin. Juhlapaikka oli hieno ja tunnelmallinen iso juhlasali, ja veikkaan juhlijoita olleen paikalla satakunta. Esiintymässä oli useampia bändejä ja tarjolla oli hyvät sapuskat ja juhlajuomat.

Oma juhlamieli oli ehkä hieman kadoksissa illan aikana ja ajatukset tuntuivat pyörivät jossain ihan muualla. Mielessä kummitteli mahdollinen työsuhteen loppuminen ja kaiken kukkuraksi sain kuulla, että eräs tuttava oli juuri tullut "vahingossa" raskaaksi, vaikka olikin käyttänyt pillereitä. Ihminen, joka ei ollut edes halunnut lapsia. Uskomatonta, että näinkin voi käydä! Ja mahdottoman epäreilua... Lähdin juhlista sitten puolenyön aikaan kotiin muiden jäädessä vielä tanssilattialle. Ei sitä oikein enää jaksa pikkutunneille saakka muutenkaan :)

Kuitenkin oli ihan kivaa päästä vähän laittautumaan ja nauttimaan juhlatunnelmasta. Ainut, mikä harmittaa oli se, että yhtään kuvia ei tullut illan aikana otettua! Pari näpsyä räpsäisin perinteisesti kännykällä vessassa hiuksista. Minusta on ihana päästä laittautumaan, se on niin harvinaista herkkua!




Tänään hiljennymme itsenäisyyspäivän viettoon ja oleskelemme kotona ihan rauhassa. Piparit ajattelin lapsen kanssa pyöräyttää, mikäli löydän oikeat ainekset ja mausteet kaapeista.

Päivän joululauluna ihana kappale, joka on soinut minulla eilisestä saakka päässä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!


torstai 4. joulukuuta 2014

Don't worry be happy

Jätän tänne vain pikaiset tervehdyksen, sillä tänään on juhlapäivä ja olen aamusta iltaan menossa! Herättyäni tein pikaisen raskaustestin, ja se näytti ihan puhdasta negatiivista. Vähän siinä ehti jo mieli tummua, mutta pakko oli muistuttaa itseäni, että eihän sen nyt pitäisi vielä (DPO10) mitään näyttääkään. Uusia testailuja siis ensi viikon alussa kehiin, ja nyt vaihdan juhlavaihteelle! Päällä on jo se päivän ensimmäinen pikkumusta.

Tämän päivän joululauluna hauskasti sovitettu kappale. Don't worry, be happy!






Have yourself a merry little Christmas

Varsinaisia pikkujouluja ei tänä vuonna vietetä, mutta iloista iltajuhlaa kuitenkin. Meidän työpaikalla vietetään vuosijuhlaa, ja huomenna on varsinainen juhlapäivä. Iltapäivällä kokoonnutaan suureen päiväjuhlaan kuuntelemaan juhlapuheita, ja allekirjoittanutkin pääsee kuorossa availemaan ääntään. Illalla on henkilökunnalle tarkoitettu illallisjuhla, jossa nautitaan hyvästä ruuasta ja tanssin pyörteistä. Tulossa on siis kahden pikkumustan päivä, mikäs sen kivempaa!





Tässä vähän sneak peakia iltajuhlaan valkkaamastani mekosta. Se on ihan vaan Lindexiltä, josta tunnun löytävän suurimman osan itseäni miellyttävästä pukeutumisesta nykyisin. Mekon uumalle ajattelin kietaista vielä mustan silkkinauhan rusetiksi, se näytti oikein kivalta! Käteen pieni kirjekuorilaukku, jalkaan simppelit korkokengät ja korviin nätit pienet korvikset. Hiukset todennäköisesti kiharran ja kiinnitän jonkinlaiselle löysälle nutturalle. Meikki onkin sitten vähän vaikeampi juttu. En normaalisti käytä meikkinä juuri muuta kuin ripsaria ja rajauskynää, joten aina kun olen meikannut, en tunnista yhtään omaa peilikuvaani ja tunnen itseni jotenkin sottaisen ja ylimeikatun näköiseksi. Todennäköisesti siis yritän pysytellä erossa ainakin huulipunasta ja lisätä vain varovasti luomiväriä.




Huomenna siis juhlitaan! (Ja tehdään varmuuden vuoksi raskaustesti, jonka en usko kyllä näyttävän vielä mitään neljä päivää ennen kun menkkojen pitäisi alkaa.)

Tässä vielä päivän joululaulu :)





keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Joulukalenteri 3


Valitsin tämän päivän kappaleeksi "Jouluyön rauhan". Olen melkoinen stressi-Erkki monen asian suhteen, ja varsinkin työasiat stressaavat, vaikka taloudellisesti tulemmekin selviämään. Olisihan se nyt kiva olla koulutustaan vastaavassa työssä, jossa viihtyy! Mutta on se vaan masentavaa, kun saa sähköpostiviestin, jossa kiitetään hakemuksesta ja todetaan, että samaan työpaikkaan on ollut lähes 200 hakijaa...

Rauhaan pyrin kuitenkin itseni pakottamaan, ja etsimään positiivisia puolia mahdollisesta työttömyydestä tai tilapäisistä hanttihommista. Aikaa jäisi tutkimussuunnitelman työstämiselle ja kenties myös satunnaisille vapaapäiville lapsen kanssa. Kunpa sitä vaan osaisi ottaa rennosti ja lakkaisi vaatimasta itseltään liikoja.

Tässä kuitenkin päivän joululaulu, vuodesta toiseen yhtä mahtipontisen ihana :)




Meillä 3-vuotias muuten totesi aamulla, että "mä rrrrakastan joulua". Äitinsä tyttö <3

tiistai 2. joulukuuta 2014

Breath of Heaven

Tämän päivän joululauluksi valikoitui kaunis ja tunnelmallinen "Breath of Heaven". Laulu kertoo Marian tuntemuksista hänen saadessaan kuulla, että hän odottaa Jeesus-lasta. Laulun sanoma jotenkin kolahtaa ja muutama kyynel vierähti taas kuunnellessa. Vaikka ei siinä - minusta tuntuu, että pillitän nykyisin ihan kaikesta. Kaunis ja herkkä kappale joka tapauksessa.




Breath of Heaven, hold me together
Be forever near me, Breath of Heaven
Breath of Heaven, lighten my darkness
Pour over me Your holiness for You are holy
Breath of Heaven


Saimme eilen hämmentäviä uutisia tulevaisuuteen liittyen. Hyvin ikävien asioiden seurauksena meidän elämäntilanteemme tulee kuitenkin todennäköisesti ensi vuonna helpottamaan, enkä minäkään joudu stressaamaan mahdollista työttömäksi jäämistä niin paljon. Olen stressannut ihan hirveästi sitä, miten tulemme toimeen mahdollisen työttömyyden aikana taloudellisesti, mutta tapahtumaketjun myötä tämä stressi on nyt helpottanut. Vaikeita tunteita perhepiirissä käsitellään, mutta itselläni on olo luottavainen, että tästä selvitään ja tietysti kiitollinen siitä, että sinänsä ikävät asiat kääntyivät meidän kannaltamme hyväksi.

Helpottunein ja huojentunein mielin siis joulua ja tulevaa vuotta kohden! Perjantaina joudun/pääsen muuten tekemään raskaustestin, sillä osallistun illallisjuhliin, jossa viini oletettavasti virtaa. Joudun tekemään testin 4 päivää ennen kuukautisten oletettua alkamispäivää, joten olen vähän skeptinen, että silloin näkyisi mitään. Mahdollisimman herkällä raskaustestillä siis kokeillaan. Jänskättää....

maanantai 1. joulukuuta 2014

Throw cares away

Ensimmäiseksi joulukalenteribiisiksi halusin valita tämänhetkisen suosikkijoululauluni. Olen pidemmän aikaa seurannut Youtubesta Pentatonixin cover-biisejä, ja ne ovat ihan huikeita! Tämä kannattaa kuunnella hyvillä kaiuttimilla/kuulokkeilla, niin saa matalimmatkin bassoäänet kuulumaan. Tästä se joulunodotus virallisesti alkaa!



Meillä lapsi heräsi aamulla ennätysvautia muistaessaan, että tänään saa avata kalenterin ensimmäisen luukun. Hän toikkaroi puoliunessa vessaan aamulla ja mumisi, että nyt tuntuu jo ihan joululta! Itselläkin on ollut kieltämättä jo mukavan jouluinen fiilis. Uskon, että asiat järjestyvät ja omatkin työkuviot ja vauvahaaveet päättyvät onnellisesti.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...