Juhlimme esikoisen 4-vuotissynttäreitä juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ajankohta on aina haastava, sillä varsinainen syntymäpäivä sijoittuu miltei aina juhannukselle. Kesällä muutenkin ihmiset ovat paljon reissussa, joten koskaan ei tiedä, ketkä paikalle pääsevät. Tänä vuonna päädyimme pitämään kahdet pienet juhlat: torstaina kaverisynttärit muutamalle pihapiirin lapselle ja lauantaina sukulaisille ja ystäväperheille. Lauantain juhliin ei harmi kyllä päässyt osallistumaan puoletkaan kutsutuista, mutta toisaalta oli ihan kiva juhlia pienellä porukalla sukulaisten parissa.
Synttäritarjottavien kanssa onnistuin sähläämään oikein urakalla. Olin päättänyt vihdoin opetella ja saada onnistumamaan macaronseja, mutta eihän siitä tälläkään kertaa mitään tullut, vaikka pidänkin itseäni suht hyvänä leipurina. Taikinasta ei vaan kerta kaikkiaan tule onnistunutta. Toisesta satsista olisi ehkä tullut ihan käyttökelpoinen, mutta pursotin turhan isoja keksejä, joita ei voinut laittaa tarjolle. Toinen epäonnistuminen sattui suklaakakun kanssa: pohjasta tuli täydellinen, mutta kuorrutuksen kanssa itkettiin, raivottiin ja heitettiin rahaa kankkulan kaivoon. Ohjeessa neuvottiin sulattamaan Pätkis-suklaata tavallisen suklaan kanssa. Sulatin suklaat kiltisti vesihauteessa, mutta pätkis ei ilmeisesti kerta kaikkiaan sula, jos sitä on liikaa. Tai sitten lämpötila oli liikaa. Tai tähdet väärässä asennossa... Rouhin suklaan pieniksi hipuiksi, mutta sekään ei auttanut. Epäonnistuttuani sulatusyrityksessä kaksi kertaa ja heitettyäni n. kilon pätkistä roskikseen luovutin, ja hain kaupasta Maraboun minttukrokanttisuklaata. Toimi! Kakusta tuli lopulta aivan ihanaa, mutta toiste en kyllä Pätkistä lähde sulattamaan...
Muita tarjoiluja synttäreillä olivat lasten juhlissa täytetyt pitaleivät, hedelmät, popcornit, vadelma-kinuskituulihatut, mokkapalat ja valkosuklaa-raparperimuffinssit. Eniten taisi mennä hedelmiä ja popcornia, jota varten olin ostanut pikku tötteröitä kaupasta. Ilmeisesti lapsiin vetoaa lähinnä se, miten ruoka on asetettu esille (sekä mahdollisuus kuljettaa sitä ympäri kämppää leikkien lomassa...). Sukulaissynttäreillä tarjottiin edellä mainittua minttusuklaakakkua, kahta suolaista piirakkaa sekä lemon curdilla ryyditettyä mansikka-mascarponejälkkäriä. Tarjoilut hävisivät pöydästä ennen kuin ehdin kuvata, taas perinteisesti.
4-vuotias sai meiltä lahjaksi pari kirjaa ja katuliidut. Nämä Oppi&Ilo-sarjan pyyhittävät puuhakirjat ovat pitkään olleet suosikkejani, ja esikoiselle hankittiin tällä kertaa numeroita sisältävä kirja. Toinen teos oli Soiva tuutulaulukirja, josta on lauleskeltu lähes joka ilta unilauluja. Muilta lahjaksi saatiin mm. palatsin palleroita, prinsessa-legoja ja askarteluhelmiä. On se vaan mukavaa kerran vuodessa järjestellä synttäreitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti