Tervehdys taas pitkästä aikaa pääsiäisen jälkeen! Vietimme lomapätkän mummolassa ja tänään on taas palattu arkeen töiden ja päivähoidon muodossa. Nämä siirtymiset kodin ja päiväkodin, juhlan ja arjen välillä tuntuvat olevan lapselle aina rankkoja. Tänään koettiin äitiyden tähtihetkiä, kun 3-vuotias tiuskaisi uhmakkaasti kotiintulokiukuissaan minun olevan paska äiti. Luojan kiitos tämä on pahin sana, minkä lapsukainen tällä hetkellä tietää, ja sekin päiväkodista opittua. Siellä kuulemma eräs kaveri kyseistä fraasia hokee, ja meidänkin neiti on huomannut kiellettyjen sanojen voiman. Pidin melkoisen puhuttelun aiheesta kotona ja toivon viestin menneen perille. Ja minkäs teet, kaikelta ei voi valitettavasti lasta suojella. Ja pieniähän nämäkin murheet vielä loppujen lopuksi tässä vaiheessa ovat.
Raskaus etenee nyt suht turvallisilla viikoilla eteenpäin, ja maha jatkaa kasvamistaan. Nyt on kerrottu uudesta tulokkaasta kaikille läheisille. Oma vointi on ollut jatkuvasti parempaan päin, kunhan saa vain tarpeeksi ruokaa ja päiväunet. Olen yrittänyt nyt olojen helpottaessa ja pääsiäisen päättyessä kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Ylimääräiset herkuttelut pois, säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset välipalat kehiin. Karkkipäivä vain lauantaisin. Lenkkeilyä ja pilatesta jälleen kuvioihin. Tahdonvoimaahan se vain vaatii. Onneksi kevätaurinko houkuttelee taas ulkoilemaan, joskin ulkoiluvaatteet eivät meinaa enää mahtua päälle! Toivottavasti tulee kuuma kesä, mammashortseja löytyy sentään vielä kaapista.
Näihin kuviin ja tunnelmiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti