Huh, pitkällä ollaan jo raskausviikoissa! Tänään lukemaksi vaihtui 10+0 ja olo on edelleen vahvasti raskas. Perjantaina tosin koin jostain syystä epätoivon hetkiä ja ajattelin kauhulla kahden viikon päässä häämöttävää ultraa, jossa epäilin löytyvän menehtyneen sikiön. Lauantaina taisi olla lisäksi hieman oireettomampi päivä, ja taas tuli tehtyä monet kauhugooglettelut raskausoireiden häviämisestä. Tänään olen kuitenkin ollut jälleen "normaalin" väsynyt ja pahoinvoiva, joten hyvillä mielin mennään eteenpäin. Laitoin myös kirppikseltä hyvään hintaan tilaukseen kotidopplerin, jolla ajattelin kokeilla kuunnella sydänääniä. Ilmeisesti aika moni on ne jo 10-viikolta saanut kuuluviin.
Maha on jatkaa edelleen epäilyttävää (järkyttävää!) pömpötystä ja lapsikin kyseli tänään illalla suihkussa, että äiti miksi sulla on noin pullee maha. Mutisin jotain paljon syömiseen liittyvää ja hymyilin salaa itsekseni. Samalla käytiin läpi naisen anatomiaa ja sain vastailla kysymyksiin mm. siitä, miten se vauva pääsee mahasta äidin ihon alta pois. Pimpissä sijaitseva vauvan käytävä sai 3-vuotiaassa aikaan hihitystä kuin pahimmassakin teinissä. Parin viikon päästä saamme toivottavasti kertoa esikoisellekin hyviä uutisia.
Olen edelleen ollut armottoman väsynyt ja paha olo iskee aina muutama minuutti ennen seuraavaa kolmen tunnin välein tapahtuvaa ruokailua. Rasvaisesta ruuasta olen saanut myös huonon olon, ja keitot ovat maistuneet kovasti. Minestrone-keittoon jäi oikein himo, ja sitä taidetaan nauttia jälleen ensi viikollakin. Naamaan ilmestyvät megafinnit viihtyvät edelleen riesanani ja olo ei ole muutenkaan mitenkään erityisen hehkeä. Odottelen lähinnä ajan kuluvan ja olon pikku hiljaa paranevan. Työsopimusasioissa on taas jotain häikkää, joten en pääsekään aloittamaan vielä maanantaina, kuten alunperin piti. Odottelua siis kaikki tyynni. Onneksi sentään karvakaverit osaavat ottaa rennosti:
Voi Suski! Vierailustani on ihan hävettävän kauan mutta mitä uutisia! Ihan meni kylmät väreet. Onnea, onnea, onnea! Ihana uutinen, ja oikein kovasti tsemppiä jatkoon <3 Pysyn matkassa mukana!
VastaaPoistaKiva kun kävit vierailulla ja jättämässä kommentin! :) Olen käynyt välilllä Instagramista seuraamassa kuviasi, nyt oli mukava saada terveiset. Ja kiitos onnitteluista! Tässä vielä vajaa pari viikkoa jännitellään ensimmäiseen ultraan, sitten toivon mukaan uskaltaa huokaista helpotuksesta. :)
PoistaPaljon onnea odotukseen! Pidetään varpaatkin ristissä, että isosisko saa jänniä uutisia <3!
VastaaPoistaKiitos Bleue! :) Vajaa pari viikkoa vielä tosiaan jännitystä... Fiilikset kuitenkin asian suhteen luottavaiset :)
Poista