On tämä vauvakuumeilu vaan jännä asia! Muutaman viikon takaisesta menetyksestä huolimatta toiveet ovat taas korkealla ja tekemisen meinikiä on löytynyt vauvanhankintapuuhiin. Nyt ovat edessä taas jännät viikot, jolloin kytätään ensimmäisiä raskausoireita ja pohditaan, onko tärpännyt vai ei. Jos oireita nyt voi muutama päivä ennen kuukautisten oletettua alkamista olla, niin jotain voisikin olla tapahtumassa. Fiilis on kuitenkin levollinen, eli en laske päiviä siihen, kun raskaustestin voi tehdä. Haaveilen edelleen siitä kesävauvasta, eli olisi kyllä mahtavaa, jos olisi tärpännyt.
Ennen esikoista olin haaveillut lapsesta hurjan pitkän aikaa. Heti naimisiin menon jälkeen jätimme ehkäisyn pois ja positiivinen raskaustesti ennen ensimmäisiäkään luomukuukautisia yllätti täysin. Muistan vieläkin sen tunteen, kun olimme ruokaostoksilla Citymarketissa ja minulla oli syysflunssa päällä. Yskiminen sattui oudosti alavatsaan, ja mutisin epäilevänä miehelleni, että mahdankohan olla raskaana. Outo fiilis sai minut pyörtämään autolta takaisin kauppaan ja raskaustestiosastolle. Kaksi testiin piirtyvää punaista viivaa muuttivat elämämme lopullisesti.
Nyt kaapissa odottelee muutama raskaustesti valmiina. Sydän ja syli ovat avoinna. Sinua odotetaan ja toivotaan, koko perhe. Isosiskosi on piirtänyt sinusta jo monta kuvaa. Tässä kuvassa olet keinumassa hänen kanssaan vasemman puoleisessa keinussa. Saavuthan jo pian luoksemme, vaikka täällä kylmää ja pimeää onkin.
Ennen esikoista olin haaveillut lapsesta hurjan pitkän aikaa. Heti naimisiin menon jälkeen jätimme ehkäisyn pois ja positiivinen raskaustesti ennen ensimmäisiäkään luomukuukautisia yllätti täysin. Muistan vieläkin sen tunteen, kun olimme ruokaostoksilla Citymarketissa ja minulla oli syysflunssa päällä. Yskiminen sattui oudosti alavatsaan, ja mutisin epäilevänä miehelleni, että mahdankohan olla raskaana. Outo fiilis sai minut pyörtämään autolta takaisin kauppaan ja raskaustestiosastolle. Kaksi testiin piirtyvää punaista viivaa muuttivat elämämme lopullisesti.
Nyt kaapissa odottelee muutama raskaustesti valmiina. Sydän ja syli ovat avoinna. Sinua odotetaan ja toivotaan, koko perhe. Isosiskosi on piirtänyt sinusta jo monta kuvaa. Tässä kuvassa olet keinumassa hänen kanssaan vasemman puoleisessa keinussa. Saavuthan jo pian luoksemme, vaikka täällä kylmää ja pimeää onkin.
Niin suloinen tuo piirrustus! <3
VastaaPoistaTsemppiä marraskuun pimeyteen ajatuksien ja mietteiden kanssa. Meiltä löytyy jo kaksi nappulaa, mutta kolmas on haaveissa. Jos vain uskaltaisi... Tämä äiti on juuri nyt vähän väsynyt, eikä tämä pimeys helpota asiaa.
Mielenkiintoista lukea myös noita työpohdintojasi. Tasapainoilen itsekin urani kanssa, tosin eri tavalla: on vakityö mutta en miellä sitä enää uraksi, koska homma on jäänyt polkemaan paikalleen (tai omasta mielestäni jopa pakittanut ja mielekkyys on vähentynyt). Nyt jahkailen työnhaun ja vauvahaaveiden välimaastossa. Eipä soppaa helpota sekään, että opiskelen yhä (gradua vaille valmis) ja on harrastuksia niin itsellä kuin lapsillakin. Noh, itsepä olen soppani valinnut, joten nyt vain yritän hämmentää sitä parhaani mukaan. ;)
Se piti vielä mainita, että olisi kiva lukea lisääkin tutkijan urasta ja tehtävistä. Gradun myötä innostuin vähän siitäkin, mutta en taida uskaltaa omaksi uraksi haaveilla. Ainakaan ennen kuin tämä pakerrus on katsottu loppuun. Gradun myötä selvinnee, olisiko minusta edes täyspäiväisesti tutkijaksi. :D
PoistaKiitos tsempeistä, niitä tarvitaan :) Itsekin muistan joskus olleeni tosi väsynyt ihan vaan yhden lapsen kanssa kotona ollessani. Hermo oli kireällä ja tuntui, että saattoi mennä hermo pienestäkin jutusta. Apua tuntui olevan vaan todella vaikea pyytää, vaikka kavereita hoitamaan lapsia joskus. Mikä siinä onkin niin vaikeaa?
VastaaPoistaTyönhaku ja vauvahaaveet ovatkin mielenkiintoinen aihe :D Olisi tosi ihanaa olla vakiduunissa, johon voisi palata sitten äitiyslomien päätyttyä. Vaan turha toive tällä alalla, pätkää pätkän päälle :) Lapsen saaminen on aina riskisijoitus, kun ei koskaan tiedä, mikä työmarkkinatilanne on äitiyslomilta palattua. On se hullua, että silti sen toisen lapsen toivoisi!
Täytyypä kirjoitella lisää työasioista joskus. Itsellä tämänhetkinen työ ei ole ihan täysin tutkimustyötä, vaan enemmänkin kehittämishankkeesta on kyse. Tutkimus nyt kuitenkin yliopistolla kuuluu aina työnkuvaan jossain määrin, ja itsellä se on myös "harrastuksena" tämän väitöskirjaprosessin myötä.
Tsemppiä gradun työstämiseen! :) Itsellä gradu oli kauhea murheenkryyni aikanaan, mutta siitä selvisi ja nyt on löytynyt tutkimusaihe, joka ihan tosissaan kiinnostaa.