Olen viettänyt unettomia öitä tällä viikolla - ehkä ihan turhaan, ehkä aiheesta. Sain kutsun työhaastatteluun kivaan työpaikkaan toiselle paikkakunnalle. Sen verran kauas, että työn aloittaminen vaatisi mittavan muutto-operaation jossain vaiheessa koko perheeltä. Kyseessä olisi kuitenkin vakipaikka ja työ, jota olen aiemminkin tehnyt ja josta pidän. Palkkakin olisi sellainen, jonka kanssa elelisi ihan mukavasti.
Nyt olen alkanut kuitenkin jänistää. Työt alkaisivat melko nopealla aikataululla ja muutto olisi väistämättä edessä. Olemme mieheni kanssa hahmotelleet monenlaisia skenaarioita: muuttaisimmeko kaikki, muuttaisinko aluksi vain minä ja tulisin viikonlopuiksi kotiin vai muutettaisiinko vasta syksymmällä? Oman haasteensa tuo tietysti myös masussa kelluva ylimääräinen asukas, joka mullistaa elämän syksyllä. Myös miehen opiskelukuviot ovat kysymysmerkki, vaikka hän voisikin jossain vaiheessa vaihtaa uuteen kaupunkiin ja toiseen oppilaitokseen.
Haastattelu on vuorossa ensi viikon lopulla. Hyppään aamulla junaan ja toivon, etten voi kovin pahoin sinä päivänä. Raskaudesta en nimittäin ajatellut haastattelussa hiiskua. Viikkoja on vasta seitsemän, joten mitään takeita ei mistään ole tämän raskauden suhteen. Vasta ensimmäinen ultran jälkeen uskallan hengähtää. Eikä raskaus työnantajalle tässä vaiheessa mielestäni kuulukaan - raskauteen perustuva palkkamaatta jättäminen on onneksi nykymaailmassa syrjintää, vaikka ymmärrän kyllä työnantajankin puolen tässä asiassa. Tuleva työnantajani ei kuitenkaan tulisi olemaan mikään pieni perheyritys vaan suuri julkinen organisaatio, joten en pode huonoa omaatuntoa työnantajalle raskaudesta koituvista lisäkustannuksista. Onneksi työhaastattelussakaan ei ole lupa kysyä perheen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.
Nyt sitten jännäillään ensi viikkoon, ja ehkä vielä sitä seuraavaan, kuinka käy. Minulla on mielestäni ihan realistiset mahdollisuudet saada paikka, jollei sitten haastateltavien joukossa ole 20 vuotta samaa työtä tehneitä superihmisiä. Mielenkiintoiseksi menee tämä elämä joka tapauksessa.
Onnea matkaan :)
VastaaPoistaKiitos! Katsotaan, kuinka tämän naisen käy :)
PoistaPaljon onnea - täällä on peukut pystyssä! Olen varma, että kaikki kääntyy parhain päin.
VastaaPoistaKiitos tsempeistä! Uskoisin asioiden järjestyvän. Tänään tuli yllättäen myös toinen työtarjous puhelimeen, joten katsotaan, mitä tästä kehkeytyy! :)
PoistaHui! Mahtavaa, ja kovasti tsemppiä! Ja missään nimessä ei tarvitse raskaudesta puhua. En puhuisi itsekään.
VastaaPoistaKiitos! Nyt taisikin löytyä työpaikka tästä lähempää, kirjoittelen asiasta lisää, kunhan ehdin :)
Poista