Huhhuh. Masu on täynnä tapaksia ja pari lasia sangriaakin tuli kumottua. Puhumattakaan niistä churroista suklaakastikkeen kera... Vietimme siis tyttöjen iltaa ihanan äitiporukan kera. On se vaan äideille luksusta ruokailla rauhassa ilman, että kukaan sanoo että yäk en tykkää, kaataa lasinsa tai vetää herneen nenään väärin paloitellusta omenasta. Itse pääsen nauttimaan tästä töistä päivittäin, mutta voin kuvitella, että kotiäidille tekee hyvää! Olen porukasta ainut, jolla ei ole vielä toista lasta, mutta en onneksi ainut keskenmenon kokenut, joten yhdessä voidaan jakaa ilot ja surut.
Nyt kirjoittelen vielä viimeiset osoitteet joulukortteihin ja painun sitten pehkuihin keräämään voimia viikonloppuun. Minulla on välillä maailman ihanin mies, joka tänäkin viikonloppuna ottaa lapsen mukaansa ja lähtee pariksi yöksi mummolaan, että saan itse keskittyä tutkimussuunnitelman työstämiseen. Ihan mahtavaa!
Päivän joululaulu (aivan ihana):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti