perjantai 26. joulukuuta 2014

Hietakehto

Jouluaattona veimme kynttilän syntymättömien lasten haudalle.







Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

Aleksis Kivi, Sydämen laulu





2 kommenttia:

  1. Tuli ihan kyyneleet silmiin. Olen jotenkin ajatellut jättäneeni keskenmenot taakseni, mutta välillä iskee haikeus.

    (Luulin lisänneeni sun blogin Feedlyyn, mutten ollutkaan. Siksi kommentoin tälleen takautuvasti. No, nyt olen lisännytkin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne kyyneleet vaan tulee usein täälläkin vielä silmään. Ei ehkä normitilanteissa, mutta jos on muutenkin vähän herkällä päällä tai tulee vastoinkäymisiä.

      Runo on ihana. Jotenkin niin levollinen ja lohduttava.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...